Lomaltapaluu

 No jopas on aikaa vierähtänyt ja vettä virrannut siitä kun viimeksi ehdin kirjoittaa mitään!

Tässäpä siis ollaan. Elokuu on vierähtänyt loppuun ja meidän kaikkien (loppujenkin) kesälomat tulevat päätökseensä maanantaina kun koulut taas alkavat.  Ehdimme lomailla Suomessa yhdessä ja erikseen ja pitkään olivat lapset myös kotona, Jade kävi myös pari viikkoa Tanskassa Oman (eli mummunsa) kanssa. 

Meidän elomme täällä jatkuu yhtä samanlaisena ja erilaisena kuin ennenkin, Frank käy lähinnä töissä ja välillä kotona kääntymässä, minä suhaan nykyään siellä sun täällä; pidän oppitunteja netissä, siivoilen vanhassa lomakodissa pari kertaa viikossa, ja uutena valloituksena aloitan Haagin Suomi- koulussa joka keskiviikko iltapäivä ensi viikosta lähtien! Siinä sitä alkaa olla hommaa jo rasitteeksi saakka....

Hollannin sää on koko kesän ollut vetinen ja sateinen, muutama kaunis päivä on saatu mukaan. Sääli ja jopa rasittavaa välillä kun ei ole kunnolla saanut mitään tehtyä ulkona. Meidän luumu-omena- ja päärynäpuut ovat täynnä hedelmiä, ärsyttävää vaan, että en ole ehtinyt niistä mitään tekemään. Kun lomamme loppui Suomessa, venäytin nilkkani niin pahasti, että se melkein murtui. Nytkin se on edelleen kipeä, varsinkin jos sitä rasittaa edes puoli päivää seisomatyössä. Melkoisen ikävä vaiva kun joutuu jättämään aina työt kesken sen takia vähän väliä. Tänään kävin kuitenkin ja salilla ja saunassa sen kanssa, ja onneksi pystyin sitä käyttämään ihan kiitettävästi treeneissä. 

Vincent sai eilen toisen uimadiplominsa, eli B-diplomin. Täällä lasten täytyy suorittaa ainakin A-ja B-uimataitotaso, ja ne ovatkin jo aika vaativia minun silmälle. Pitää sukeltaa altaan pituutta vaatteet ja kengät päällä, esimerkiksi, ja kestävyyttä pitää olla riittävästi, jotta pääsee läpi uintikokeesta. Uintikoe on sellainen isompi tilaisuus, johon kutsutaan mummit ja kummit ja siellä vanhemmat saavat uida lapsen kanssa kokeen osia yhdessä. Lopuksi on tietysti isot bileet ja herkut. Hollantilaisilla on  mielestäni kiva tapa juhlistaa kaikenlaisia tilaisuuksia kuohuvalla tai kakkukahveilla, ja tilaisuudet ovat hyvin sosiaalisia; sinne kutsutaan kaikki kynnelle kykenevät, tärkeintähän on nimittäin ' gezelligheid' eli jonkintasoinen hyvä meininki ja yhteinen ajanvietto. 

Meillä on isot juhlat tulossa viikon päästä kun anoppi täyttää 70- vuotta. Hän järjestää isot pihajuhlat, joihin on kutsuttu vieraita pitkin maailmaa. Suurin osa ei pääse tulemaan, mutta mm. minun vanhemmat tulevat! Se onkin kivaa, ensimmäiset vieraat Suomesta meillä! Myös naapurit on tietysti kutsuttu mukaan, kylän tapoja noudattaen. 

Täällä on hauska tapa viettää varsinkin 50-vuotispäiviä, sekä myös vauvan syntymää tms koristelemalla koko piha erilaisin plakaatein, nukein ja haikaroin. Koko naapurikuntaa tiedotetaan esim. lapsen nimestä ja syntymäajasta, ja 50- vuotiaasta kirjoitetaan ja laitetaan esille kuvia ja tekstejä hänen elämästään ja teoistaan. Alla muutama kuva meidän naapurin ulkokoristeista keväältä. 

Koska anopille ei ole kukaan koskaan aiemmin koristellut pihaa, lupasin sen nyt tehdä hänelle, vaikkakin 20-vuotta myöhässä. Olen tilannut koristeita niin paljon, että kyllä tulee hieno piha! Ensi viikolla sitten on tilattu parempaa säätä. Juhliin tulee läheiseltä nautatilalta grillaajat paikalle ja lisäksi erillinen kahvi-tee- virvoke piste. Juhlatelttoja laitetaan useita, mutta onneksi pihalta löytyy tilaa! 

Alla kuvia naapurin juhlatalosta ja meidän lähikylän linnasta, joka on vieläkin siinä mielessä käytössä, että siellä voi esim. yöpyä! Että tervetuloa vaan meille!